Aina vaan sataa vettä... alkaa kyllä vähitellen hieman kypsyttämään :( Kitsinkin on ollut pakko sopeutua kastumiseen, vaikka edelleen aina ulos lähdettäessä se ei ole ollenkaan innokas. Mutta sitten asia unohtuu ja kohta jo mennään pitkin lätäköitä ja ojan pohjia. Onneksi pikku-pimpulan karva on lyhyttä ja puhdistuu yleensä pelkästää pyyhkeellä kuivaamalla. Simmi onkin sitten karvapehkoineen ihan toinen juttu. Pitäisi varmaan taas käyttää saksia tuohon turjakkeeseen!

Sateesta huolimatta käväisimme tänään lenkkeilemässä Killerillä, välillä pitää lähteä ihmisten ilmoille ;) Alkuun otimme pikaisen paikallaolon: mukana olivat Simmi, Beo, Oili, Ursa ja yksi belgi, jonka niemä en nyt muista. Vettä tuli melko reippaasti ja maassakin oli mukavasti lätäköitä. Jätin Simmin maahan (ei muuten mennyt ensimmäisellä käskyllä) ja menin noin kymmenen metrin päähän. Osa ohjaajista meni piiloon. Hetken päästä Oili nousi istumaan ja Simmi melkein heti perässä. Komensin Simmin maahan ja loppu sitten menikin ihan ok, vaikka ilme koiralla olikin "hieman" surkea. En muista ollaanko ikinä otettu noin kovalla sateella paikallaoloa, tai sateella yleensäkkään, mutta tulipahan nyt treenattua sitäkin.

Tarkoitus oli tokoilla hieman enemmänkin, mutta jotenkin se ei innostanut tällä kertaa. Lähdimme sitten Ainon ja Beon kanssa tekemään pienen kävelylenkin. Sadekin siinä sopivasti lakkasi. Tapasimme Killerillä myös holsku Kössin. Kössi on Kitsiä kuukautta nuorempi, mutta jo nyt saman kokoinen. Valitettavasti Kössin piti lähteä kotiin, joten pentuset eivät pääseet riekkumaan. Toivottavasti törmäämme Eeva-Liisaan ja Kössiin vielä uudemman kerran, niin onnistuisi leikkihetkikin paremmin.