Eilen olimme Ainon matkassa Vihtavuoren metsissä jäljestämässä ja lenkkeilemässä. Tein Kitsille jäljen jäkälä/sammalpohjaiseen kangasmetsään. Maasto siis muuten helppo, mutta melkoisen kuivaa kyllä oli. Jäljelle tuli mittaa noin 300 askelta, matkalle mahtui muutamia loivia käännöksiä ja yksi tosi tiukka kulma (tiukempi kuin 90 astetta). Makkaroita jäljelle tuli nyt melko vähän, sillä muurahaiset näyttivät liikuskelevan alueella ahkeraan. Sain Ainolta 3 keppiä ja myös ne tiputtelin jäljelle. Loppupalkaksi pussillinen kissanruokaa.

Keli oli melkoisen painostava ja itikoitakin piisasi ihan kiitettävästi, edes tuuli ei hirveästi viilentänyt oloa. Jälkien vanhenemista odotellessa lähdimme koko porukalla lenkille. Koiraporukka (Jokke, Beo, Simmi ja Kitsi) tulee yleensä hyvin juttuu keskenään. Tällä kertaa ainoastaan Jokke hieman raastoi hermoja, sillä se olisi mielellään kuherrellut Kitsin kanssa ! Ja Kitsi ei tietenkään pitänyt puoliaan... Teimme mukavan tunnin mittaisen lenkin hiekkakuopilla ja osittain metsässä. Löysimme jopa järven, jossa koirat pääsivät kahlaamaan. Uimisesta ei oikein tullut mitään, sillä ranta jatkui matalana vaikka kuinka pitkälle. Ei siis jaksettu heittää keppiä tarpeeksi kauas!

Lenkin jälkeen Kitsi pääsi ensin jäljestämään. Hyvin lähti jäljelle ja ensimmäisen kepin pongasi upeasti. Palkaksi tästä maistelimme Whiskasia. Tämän jälkeen Kitsille meinasi tulla hieman kiire ja jälki hävisi pariin otteeseen. Muutenkin oli vähän "levotonta" etenemistä. Toinen keppi jäi jonnekin matkan varrelle juuri tuossa sähläys kohdassa. Lopussa taas typy skarppasi hieman ja viimeinen keppi löyty. Lisäksi tuo terävä kulma meni hienosti, aivan jäljen päältä kulkien. Lopussa taas herkkupalkka ja se oli siinä. Melkoisen väsyttävää tuo taisi olla pienelle koiralle .